Minulla on nyt ollut työni puolesta käytössä Paint Shop Pro 7 tammikuusta lähtien. 5 versiota olen aiemmin käytellyt satunaisesti. Vasta nyt olen kuitenkin kerinnyt tutkimaan sen käyttöä digikuvien käsittelyyn. Valokuvausta käsittelevillä sivustoilla ja foorumeilla (etenkin suomenkielisillä) vaan yleensä puhutaan Photoshopista, korkeintaa Phptoshop Elementsistä... Hieman ihmetyttää kyllä kuinka yleinen Photoshopin kaltainen kallis ohjelma (+€1000) on... No, yhdellä Photoshop lisenssillä on käsittääkseni sallittua tehdä töitä myös kotikoneella (ei yhtäaikaa kun työkoneella!)....

Kuitenkin ainakin harrastelijat ja aloittelijat pärjäisivät aivan hyvin Paint Shop Pro 8:lla joka maksaa n. €145! (Päivitys 7 versiosta n. €75). Tuolla ohjelmien hinnan erotuksella saa jo aika hyvän digitaalikameran!

Ja vaikka kuvankäsittelyssä noviisi olenkin, niin kyllä tuotokseni ovat kelvanneet jopa painotuotteisiin työpaikalla. Harvassa taitto-ohjelmassa tai painokoneessa on filtteriä, joka hylkää kuvat joita ei ole tehty Photoshopilla ;-)

Ja Paint Shop Pro:n käyttäjille on nyt myös avattu suomenkieliset sivut Paint Shop Pro-Vinkit (www.pspvinkit.net), joilla on paitsi noita vinkkejä, myös keskustelu-foorumi. Pääpaino vinkeissä on vielä versiossa 7, mutta 8 version (oma päivitykseni on tilauksessa) ohjeet lisääntyvät jatkossa. Kaikki PSP:n käyttäjät rohkeasti mukaan!

Otin sunnuntaina Vanhankaupunginlahdella kuvan, jossa oli sinivuokkoja. Kuva ei kyllä sitten enää monitorilla näyttänyt oikein miltään. Sain sitten päähäni tehdä siitä mustavalkoisen, mutta niin, että sinuvuokot olisivat edelleen sinisiä. Näin jo silmissäni miten upea kuvasta tulisi.

No, eihän se nyt niin hirveän helposti meinannut syntyä, mutta jahka pääsin oikealle polulle (kiitos psp-vinkit sivuston foorumin), alkoi Lyyti kirjoittamaan!

Eihän huonosta kuvasta ihan helpolla tehdä hyvännäköistä, joten lopputulos ei ollut ihan halutunlainen....

Ihan pienestä en kuitenkaan, aina, lannistu, joten eikun käymään läpi muita sunnuntain kuvia, ja löytyihän sieltä kuvia, joista sain haluamani näköisiä. Kuvat löytyvät Valokuvagalleriasta, galleria "Kuvamanipulaatiot". Siellä on myös "epäonnistunut" sinivuokkokuva. Tarkoituksena on jatkaa kuvankäsittelyn ihmeellistä, ja ah niin haastavaa, opiskelua, ja laittaa tähän galleriaan tuotoksiani.

Manipulaatiot on tehty Paint Shop Pro 7 ohjelmalla. Ohjelmasta on juuri tullut versio 8, hinta on DataClubissa ~€145. PSP:llä tekee ainakin harrastelija samat asiat kuin Photoshopilla, isoin ero on hinta, Photoshop maksaa ~€1000.

Kumma miten aika lentää viikonloppuisin...

Tein tänään sunnuntaikävelyn Vanhankaupunginlahdelle. Aluehan on, paitsi teollistuneen Helsingin kehto, luonnoltaan aivan fantastinen kesäkeidas. Tänään siellä olisi ollut perhokalastuksen opetusta ja perhokalastuskilpailu, mutta missasin ne vajaalla tunnilla. No eipähän ollut hirvittävää väen paljoutta.

Suosittelen alueeseen tutustumista lämpimästi. Kannattaa myös piipahtaa ravintola Kuningaskalastajaan, ja sen erinomaiseen terassiin.

Practical Photography lehden innoittamana osa tänään ottamistani kuvista on mustavalkoisia. Kahdesta on sekä väri, että mustavalkoinen versio. Kyseisen lehden toukokuun numerossa on juttua mustavalkokuvauksesta, ja muutenkin lehti on mitä suositeltavin.

Laite esittelyitä ja testejä toki löytyy, mutta lehti on painottunut kuvien ottamiseen. Kyseessä ei ole digikuvaus-lehti, vaan paino on perinteisessä kuvaamisessa. Samat periaatteethan pätevät myös digikameralla kuvaamiseen, eli kiinnostavaa luettavaa koko lehti. Digitaali-ajan lehdet tuppaavat olemaan nimenomaan digitaalikamera -lehtiä, eli tekniikkaan painottuvia.

"The Chile Pepper Encyclopedia" kirjaakin olen kerinnyt lukemaan. Tietosanakirja formaattinsa ansiosta voi vapaasti valita mitä aihetta kulloinkin lukee. Painavan asian rinnalla on kirjassa toki kevyempiäkin kohtia, kuten "Folklores and mythology" kappale (useamman aukeaman mittainen), jossa käydään myös eri puolilla maailmaa käytössä olevia tahi olleita tapoja hoitaa vaivoja chilillä.

Karmeimpia hoitokeinoja taisivat olla peräpukamien hoito ULKOISESTI! chileillä, sekä Bolivialainen vatsahaavan parannus keino 14-18 päivän rocoto tai locoto kuuri: 1. päivänä syödään yksi kokonainen rocoto/locoto-chili, 2. päivänä syödään kaksi, 3. kolme jne... Mainittakoon, että tuo rocoto chili kuuluu maailman vahviempien chilen listalle... Tai chiliuute-silmätipat päänsärkyyn... (Älkää kokeilko kotona!)

Nuo voisivat jäädä Duutsoneilta ja Jackassin kavereiltakin tekemättä.

Kirjassa kerrotaan myös miten chili on levinnyt. Jotenkin olen aina vain ajatellut, että kasvit vain leviävät ympäri maailmaan, miettimättä sen tarkemmin miten se tapahtuu.

Chilit (ja siten myös paprikat) ovat lähtöisin Etelä-Amerikasta, ja levisivät Afrikkaan, Aasiaan ja Eurooppaan vasta löytöretkeilijöiden mukana. Orjakauppa Afrikasta Brasilian sokeriruoko-tiloille edesauttoi leviämistä tehokkaasti.

Unkariinkin chilit ja paprika tulivat siis Etelä-Amerikasta.

Bookplussan mailissa ilmoitettiin, että kirja olisi noudettavissa "21.5. klo 17 jälkeen", olin paikalla Sanomatalon DataClubissa 16:50. Kirja ei ollut saapunut vielä! Piti oikeasti odottaa se n. 10min, että kirja oli kaupassa. Mutta aika tarkkaan klo 17.00 kannettiin kauppaan laatikko, josta kirjani kaivettiin minulle. Tarkka oli liikkeen ilmoittama toimitus aika ;-)

Aika moni firma olisi varmaan ilmoittanut kirjasta vasta aamulla, aikaisintaan jahka paketti olisi muuten keritty purkaa. Miinus puolena on tietty, että saas nähdä koska maltan alkaa nukkumaan :-)

Ensi vaikutelma kirjasta on kieltämättä:"Väritön!". Kaikki kuvat ovat mustavalkoisia, eikä edes kovin teräviä kuvia. Nimensä mukaisesti kirja on tietosanakirja. Kaikki aiheet on aakkosjärjesteyksessä. Reseptit on ripoteltu pitkin kirjaa ilmeisesti jonkinlaisessa maantieteellisessä järjestyksessä. (Afrikasta kertovan pätkän lopussa oli afrikkalais-peräisiä reseptejä, Amazonian alueen pätkän lopussa sen alueen reseptejä.)

Jos haluat keveän katsauksen chileihin, unohda tämä kirja! Jos taas haluat oikeasti lukea faktaa chileistä, kannattaa kirja hankkia. Bookplussan hinta oli €22.15,(ovh €23.30, DataClubin jäsenenä sain 5% alennusta) ja koska hain kirjan liikkeestä, ei postikuluja tullut. Normaalisti postikulut ovat €6, nyt kesätarjouksena €4.50.

31.5. asti Bookplussalla on synttäri ale, 10% normaalihinnoista.

Sain juuri viestiä Bookplus.fi:stä, ja 12.5. tilaamani The Chili Pepper Encyclopedia-kirja on nyt noudettavissa Sanomatalosta. Ihan mukavan nopea toimitus, no menihän se tuon luvatun 5-10 pvä loppupuolelle. Toisaalta, yleensähän tuo aika tarkoittaa työ/arkipäiviä.

Jo edellisessä työpaikassa tilailimme useita kirjoja tuolta Bookplussasta, ja täytyy sanoa, että palvelu on toiminut aina erinomaisesti. Jos kirja on DataClubin hyllyssä, niin kirja on ollut aina seuraavana päivänä työpaikalla. (DataClub on käytännössä sama asia kuin Bookplus, DC:n jäsenet saavat 5% alennusta myös BookPlussan kirjoista!)

Michael Mooren kirja "Stupid White Men" alkaa olla loppu suoralla, ja täytyy sanoa, että halu lukea lisää kasvaa sivu sivulta.

Moorea olisi helppo syyttää sokeasta vihasta George W Bushia vastaan, ellei kirjassa käsiteltäisi myös demokraatteja sekä Bill Clintonia ja Al Gorea samalla mitalla. Esim. kappale "Democrats, DOA" antaa Clintonille ja demokraateille "isän kädestä".

Siinä "paljastetaan" mm. että Clinton oli Nixonin jälkeen ensimmäinen presidentti, joka ei vaatinut autojen keskikulutuksen laskemista. (Tällä olisi vähennetty öljyn kulutusta miljoonia barreleita päivässä.) Itse asiassa kappaleessa todetaan, että jopa Reagan, ja Bush vanhempi olivat luonto ystävällisempiä ja liberaalimpia kuin Clinton!

En kirjaa, tai muita Mooren kirjoja, ole löytänyt suomeksi, mutta englanniksi niitä löytyy mm. BookPlus.fi:stä. Englannin kielisyyttä ei kannata kuitenkaan pelästyä, koska Moore kirjoittaa amerikaksi, ja amerikkalaisille :-)

Kieli on siis Suomen peruskoulun läpäisseille helppoa. Esimakua kirjasta löytyy Mooren kotisivuilta http://michaelmoore.com/books-films/stupidwhitemen/onlinechapters/part01.php

Olin viikonlopun koiranhoitajana Matinkylässä, ja tuli taas todistettua, että kamera tulisi pitää kokoajan mukana. Huonon sään vuoksi olin jättänyt kameran kotiin, ja eikös loistavia kuvaustilanteita ollut jatkuvasti...

Lauantaina sataa tihuutti lähes koko päivän, ja useampikin puu kimalteli upeasti kun vesipisaroita oli tiivistyneenä niiden oksiin. Tänään sunnuntaina oravat kirmailivat läheisessä metsikössä. Tuntuivat veijarit jopa oikein poseeraavan...

No, korvasin kameran poissaoloa ahmimalla Practical Photography lehteä. Kyseessä on "perinteinen" kamera-lehti, johon on nyt lisätty digikamera-osio. Lehti on siis painottunut kuvaamiseen, ei välineisiin.

Toukokuun numerossa on loistavat artikelit mm. mustavalko-kuvauksesta (ja kerrotaan, miten tietokoneella kuvasta tehdään jälkikäteen mustavalkoinen), teleobjektiivin käytöstä ilmaisukeinona, sekä kivien kuvaamisesta.

Jutut on kirjoitettu selkeällä kielellä, ja esim MV kuvausta koskevassa artikkelissa oli rinnan kuvat värillisinä ja mustavalkoisina, joten eron näki omin silmin. Suosittelen lehteä lämpimäösti kaikille valokuvaajille, itse harkitsen jopa tilausta.

Dedo de Mocassa on nyt ainakin kolme raakiletta! Alan jo itsekin pikkuhiljaa uskomaan, että satoa tulee! Almapaprikassakin on nyt jo kaksi kukkaa, ja kolmas nuppu avautumaisillaan. Sen kanssa onkin jo aloitettu kukka ja mehiläisleikit :-)

Olen nyt lukenut iltalukemisena Micheal Mooren "Stupid White Men" kirjaa. Michael Moorehan on Oscarin saaneen "Bowling for Columbine" elokuvan tekijä.

Kirja koostuu novelleista, joissa hän käsittelee mm. USA:n "presidentti" George Bushia, yritysmaailmaa, USA:n koulujen tasoa ym. Täytyy sanoa, että kirjaa ei helpolla laske käsistään. Ensimmäinen novelli "A very American coup" käsittelee USA:n vuoden 2000 presidentin vaaleja, ja on ehkä tasoltaan päiväkirjani räyhäävimpien osien tasoa. Muut ovat kyllä sitten rautaista tavaraa.

Moore on erittäin älykäs kaveri, joka on tehnyt kotiläksynsä huolella, ja kaiken päälle osaa kirjoittaa erittäin luettavaa ja huumorintajuista tekstiä. Suosittelen lämpimästi! Kirja jää tuskin viimeiseksi, jonka Mooren tuotannosta luen!

Sain tänään myös hankittua kameralleni monopodin, eli yksijalan (vrt. tripod, kolmijalka). Kunnon jalustaani en yleensä viitsi kuljettaa mukana, mutta monopod kulkee kätevästi kannettavan laukussa.

Ostamani malli on Manfrotto 697B, kokoa sillä on aukaistuna 154cm, joka riittää kaltaiselleni n. 180cm pituiselle hyvin. Kokoontaitettuna se on 48cm pituinen, ja painaa 0,4kg. Sopii max 4,5kg painoisille kameroille. Ostopaikkana oli TeleFoto, ja rahaa kului €38.

Nyt ei sitten ole enäää mitään tekosyitä ottaa jalustaa mukaan. Esim. panoraamakuvien ottaminen jalustalla on huomattavasti helpompaa kuin käsivaralta.

Dedo de Mocassa on ensimmäinen raakile! Muutama mahdollinen raakile on vielä lisää, eli sadon saannin mahdollisuus on siis vähintäin kohtuullinen! Nyt vielä jännitetään Goat Weediä, josko mehiläisleikkini ja/tai luonto olisivat onnistuneet, ja siitäkin tulisi satoa :-)

Muutenkin chilit ovat yllättäneet positiivisesti. Tänä aamuna oli työhuoneessa oleva Almapaprika puhjennut kukkaan. Nyt on siis ainakin teoreettisesti mahdollista, että Alman päivänä siinäkin olisi raakile...

Ehkä mukavimman yllätyksen teki kuitenkin Cholate Cherry Bomb, jonka vein äidilleni jo ennen vappua. Tuolloin siinä oli pari nuppua, joiden olin arvellut puhkeavan kukkaa, jos ei vappuna, niin pian sen jälkeen. Olin jo kerinnyt pelkäämään oliko äitini onnistunut tappamaan sen (hän on kyllä meistä yleensä se, joka onnistuu pitämään kasvinsa hengissä...), kun kukkia ei ollut alkanut tulla. No, sunnuntai aamuna oli sitten Chocolate Cherry Bomb sitten puhjennut kukkaan! Loistava äitienpäivälahja chililtä!

Loma ja Vappu sitten menivät...

Vaikka Vapun-päivä olikin sateinen ja kylmä, ei se estänyt Silli-aamiaista Ullanlinnanmäellä. Varustuksena oli silliä, perunoita, makkaraa ja Hot Wingsejä. Ja koska mukana oli myös kaasukeitin, niin kaikki valmistettiin paikan päällä, myös perunat. Meistä otettiin parikin kuvaa kun keitimme perunoita :-)

Nyt on siis viikko töitä taas takana, työrytmiin pääsyyn auttoi pari projektia, joilla on kohtuullisen tiukka aikataulu.

Tänään päätin sitten rentoutua lähtemällä Suomenlinnaan päiväkävelylle. Sää oli loistava, joskin hieman tuulinen, mutta Suomenlinnan maasto ja rakennukset takaavat sen, että suojaisan paikan löytää helposti. Uimaan ei vielä päässyt, uimaranta oli näet edelleen jäässä.... Reissun kuvasatoa löytyy valokuvagallerioista (joita on nyt 10, kuvia yhteensä 300).

Kävellessäni en voinut olla tuntematta hieman häpeää, että Suomenlinnassa tulee käytyä niin harvoin. HKL:n ja seutuliikenteen lipuilla pääsee saarille helposti, Suomenlinna on pullollaan historiaa, arkkitehtuuria ja loistavia picnic paikkoja. Ja jos omia eväitä ei viitsi raahtamukaan, on kahviloista ja ravintoloista varaa valita.

Helsinkiä on moitittu siitä, että meillä ei ole "vanhaa kaupunkia", jos joku näin ajattelee, niin viimeistään silloin kannattaa hypätä Suokin lauttaan!

Chilirintamallatakin on raportoitavaa. Goat Weedin nuppujen nyppiminen kannatti, sillä pistokas on kasvanut jo pienehköksi pensaaksi, joka tällä hetkellä on täynnä kukkia. Etusivun livekuvassa näkyvät vaaleat läntit ovat juuri kukkia ;-)

Dedo de Mocakin kukkii, mutta vain yksi kukka kerrallaan. Olenkin leikkinyt kummankin kanssa kukkaa ja mehiläistä pumpulituppojen kanssa. Jää nähtäväksi tuleeko satoa.

Tepin on ottanut pientä kasvuspurttia, ja muutkin chilit tuntuvat voivan hyvin. Olen siirrellyt chilejä olohuoneen ikkunalaudalle, koska keittiön ikkuna on sisäpihalle, jossa ikkunani edessä on puita, eli valoisuus tulee laskemaan kohta puoliin rutkasti.