Onko roskiksia liian vähän, vai emmekö me vain välitä?

Nyt 1000 roskakorin "kadottua" Helsingistä on taas noussut pinnalle keskustelu roskakoreista, niiden koosta ja määrästä.

Etenkin mäyräkoirien "nahat" ja tyhjät pizzalaatikot koetaan ongelmiksi, koska ne eivät mahdu standardi roskakoriin. Niitä siis näkee etenkin kesäisin puistojen nurmikoilla. Vaaditaan siis enemmän ja isompia roskakoreja.

Pekka Sauri, ympäristöstä vastaava apulaiskaupunginjohtaja toteaa roskakorien määrästä tämän päiväisessä HS:ssä: "Seuraavan roskiksen pitäisi näkyä, että ihminen vie [roskan] sinne".

Mutta parantuisiko tilanne roskakoreja lisäämällä? Jos ne olisivat riittävän suuria pizzalaatikoille? Uskallan epäillä.

Kun viime kesänä kävin Vilnassa, pisti silmääni eräs seikkaa. Roskakoreja sai etsiä. Vain osalla bussipysäkeistä tuntui olevan roskakori. Mutta silti kaduilla ja puistoissa ei ollut pahemmin roskia.

Ei Britanniassakaan matkustellessani joka puolella ole ollut roskakoreja, ja silti ihmiset eivät heitä roskia maahan. Glasgowiin saavuin aikoinaan hieman ennen kello kuutta sunnuntai aamuna. Keskustan "bailualue" oli siisti. Ei rikottuja pulloja, ei hampurilaispaikkojen kääreitä kuin satunnaisesti.

Vika ei siis ole roskakorien määrässä, vaan meissä itsessämme. Me emme välitä.

Itse kannatan sitä, että ainakin isompiin ja suosituimpiin puistoihin sijoitetaan isompi roskalaatikko jonnekin sopivaan paikkaan, jonne ne pizzalaatikot ja muut isommat roskat voidaan piknikin jälkeen viedä.

Mutta ei isommat, eikä useammat roskalaatikot auta, mikäli me emme välitä.

Tuottavuusohjelma vähentää Helsingin poliiseja

Viime viikolla sisäasianministeriö sai kauan kaivatut lisämäärärahat, joilla palkaltaan loppuvuodeksi 171 poliisia. Helsingille on jyvitetty 28 virkaa. Tämä on valtion tuottavuusohjeman ansiota. Hienoa vai mitä?

Tai siis ylläoleva on hallitus-talkkia. Jatkamalla 28 määräaikaisen poliisin vakansseja vuoden loppuun sisäministerin mukaan luodaan 28 uutta virkaa.

Tavallisen kansalaisen, ja ennen kaikkea helsinkiläisen poliisin, näkökulmasta nykyinen poliisin alimiehitys jatkuu, mutta tilanne ei huononnu niin paljon kuin on pelätty.

Eniten kärsii poliisin lupaksikkö.

"Lupayksikössä ihmisille myönnetään passeja, ajo- ja henkilökortteja sekä muita lupia.

Lupayksiköstä on valtionhallinnon tuottavuusohjelman takia vähennetty väkeä. Samaan aikaan erilaisia lupia myönnetään yhä enemmän. Tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana Helsingin poliisi antoi vajaat 10 000 lupaa enemmän kuin vuotta aiemmin."

Eli kun jonotat passiasi, ajokorttiasi tms. muuta lupaasi kolmatta tuntia, tai odotat, että poliisi löytäisi pahoinpitelijäsi, niin säästä raivosi sisäministerille ja hallitukselle. Älä raivoa sille ylityöllistetylle virkailijalle. Hän ei välttämättä ole enää ensi viikolla töissä. Tuottavuusohjelman mukaan häntä ei välttämättä tarvita. Kuten ei sinuakaan tarvitse palvella.

Mutta muista. Hallituksen tuottavuusohjelma on sinun hyväksesi!

Eikö ne ikinä opi?

Ilmeisesti kaikki ravintolat eivät muista tapaus Lehtovaaraa.

Nuevo Latino-ravintola on ainakin unohtanut tapauksen. Tylyksi koetun palvelun ja kalliina pidetyn hinnan kritisoiminen Eat.fi:ssä ja Jaikussa on poikinut uhkauksen oikeustoimista, sekä vihaisen soiton kirjoittajan vaimon työpaikalle.

Kyseinen paikka meni sitten ainakin minulla boikotti-listalle.

Jutun edistymistä voi seurata mm. täällä.

Miksi!?!?

Helsingin kaupunginhallitus on myöntänyt pääministeri Matti Vanhaselle kultaisen Helsinki-mitalin "tunnustuksena toiminnasta Helsingin hyväksi."

Minulla on vain yksi kysymys: Miksi? Mitä Vanhanen on tehnyt Helsingin hyväksi?

Katsotaanko 30 vuoden määrätietoinen työskentely Helsingin näivettämiseksi "toiminnaksi Helsingin hyväksi"?

Helsingin suurin puolue

Päivi Räsänen on nostanut esille kunnanvaltuutettujen sidokset. Ja aivan syystä. Kunnallispolitiikassa elinkeinoelämä on kiinteästi mukana, mm. kaavoitusasioissa.

Kunnallisvaltuutetut, lautakuntien jäsenet, sekä ennen kaikkea kaupunginhallituksen jäsenet osallistuvat jatkuvasti päätöksen tekoon, jotka vaikuttavat suoraan kuntalaisen elämään.

On siis aivan perusteltua, että kuntapäättäjien sidonnaisuudet olisivat tiedossa.

Nykyisinhän Helsingin kaupunginhallituksen 15 jäsenestä 7 kuuluu HOK-Elannon valtuustoon. Muutenkin HOK-Elannon valtuusto on kuin Helsingin seudun kuntapäättöjien Kuka kukin on. Myös muiden kaupan alan yritysten sekä rakennusliikkeiden johdossa on useita kunnallispoliitikkoja.

Eikö olisi siis paikallaan, että jo ehdokkaaksi asettuessaan tulisi kunkin ehdokkaan antaa ilmoitus sidonnaisuuksistaan.

Helsinki-vihalla kunnallisvaaleihin?

Pääministeri Vanhanen haluaa "hajakeskittää" Helsingin seudun. Pääkaupunkiseutu on kuulemma kasvanut liian isoksi. Palvelut ja työpaikat tuleekin siis pääministerin mukaan "hajakeskittää" ympäryskuntiin. Se, että ympäryskunnat itseasiassa kuuluvat Helsingin seutuun, ei pääministerille ole tässä oleellista.

Oleellista pääministerin mukaan on tehdä erillisiä keskittymiä, "puutarhakaupunkeja". Espoossahan näin on tehty. Ja ympäryskunnathan ovat juuri tälläisiä erillisiä keskittymiä, "puutarhakaupunkeja". Toisin sanoen paikkoja, joiden välillä kuljetaan autolla paikasta paikkaan.

Pääministerillä on kyllä kaunis visio Eheyttä on se jos perheessä isä ja äiti käyvät töissä viiden-kymmenen minuutin päässä ja jos lasten päiväkoti ja koulu ovat lähellä. Eheyttä on se, että kaupat ja muut palvelut ovat samalla inhimillisellä säteellä. Mielenkiintoista olisi vain tietää miten pääministeri uskoo tälläisen onnistuvan "hajakeskitys" mallillaan.

Yhden paikan tiedän jossa tuo kyllä onnistuu. Helsingissä. Myönnetään, ei kaikilla, mutta usealle kyllä. Etenkin jos tuo 5-10 min. laajennetaan 15-20 min. (Ja ei käytetä omaa autoa, vaan julkisia kulkuneuvoja.) Itse asiassa tiedän helsinkiläisiä perheitä, joissa tämä onnistuu jopa kävellen.

Yhtä pääministerin ehdotusta kannatan. Toivon, että ministeriöt laatisivat perusteellisen selvityksen "yhdyskuntarakenteen eheyden ekologiasta". Katsottaisiin miten keskimääräinen hämeenlinnalainen, kuhmolainen, mikkeliläinen, oululainen, vantaalainen jne toimii viikottaisessa arjessaan. Nähtäisiin minkälaisiin etäisyyksiin hän joutuu arkielämässään, paljonko joutuu käyttämään aikaa liikenteessä ja miten hän käyttää energiaa asumisessa.

Veikkaampa vain, että pääministeri voisi yllättyä tuloksista helsinkiläisen kohdalla. Me parjatut helsinkiläiset saatamme osoittautua tutkimuksessa ihan kunnon ihmisiksi. Julkista liikennettä päivittäin käyttävä, kaukolämmöllä lämmitettävässä talossa asuva helsinkiläinen kun saattaa sittenkin elää ekologisemmin kuin vihtijärveläinen pendelöijä.

Hajakeskittäminen on pelkkää orwellimaista uuskieltä, jolla verhotaan patologinen Helsinki-viha ja -kateus. Helsinki halutaan "hajasijoittaa" pois olemasta. Termillä halutaan myös piilottaa pääministerin kaipuu "suunnitelmayhteiskuntaan", jossa valtiovalta sijoittaa palveluita ja työpaikkoja aluepoliittisin perustein. Ja jossa ihmiset asuvat ja elävät tämän suunnitelman mukaan.

Onneksi (ainakin vielä) Suomessa ihminen saa vapaasti muuttaa haluamalleen paikkakunnalle, niin Vihtijärvelle kuin Helsinkiin.

Helsingin vuokra-asuntopulaan helpotusta

Tänä vuonna Helsinkiin valmistuu kolme kaupungin vuokrataloa. Yhteensä 184 asuntoa. Ensimmäiseen Kannelmäkeen valmistuvaan taloon oli 2300 hakijaa. Asuntoja talossa on 28.

Rakennustahti kiihtyy ensi vuonna, jolloin kaupungin vuokrataloja valmistuu huikeat 4, eli 220 asuntoa.

Aivan tavoitteissa ei olla. Tavoitteena on nimittäin 750 asuntoa vuosittain aina vuoteen 2017.

Samaan aikaan Helsinki kamppailee asuntopulan kanssa, ja ihmisiä valuu naapurikuntiin.

Jotain varmaan tarttisi tehdä...

"Koneisto käynnistyy hitaasti", kaupungin asuntoasiain osaston päällikkö Mikko Luukkonen huokaa. Vauhtiin päästään ehkä vasta vuonna 2010, kun uudet alueet Jätkäsaari, Kruununvuorenranta ja Kalasatama alkavat nousta. (HS 3.5.08)

Laiha lohtu asuntojonossa odottaville. Etenkin niille reilulle 5000, joilla ei ole ollenkaan asuntoa...

Poliisi seurasi kameroilla pahoinpitelijää

Helsingin uudet valvontakamerat ovat osoittautuneet hyödyllisiksi. Tänään Helsingin sanomat uutisoi uusimmasta voitosta rikosten ratkaisussa.

"Komisario Mika Helmisen mukaan poliisin johtokeskuksessa pystyttiin seuraamaan pahoinpitelyä näytöltä. Samoin seurattiin, mitä reittiä pahoinpitelijä poistui, ja poliisipartio voitiin ohjata miehen perään."

On hienoa, että rikos ratkaistiin nopeasti. Mutta eikö parempi ratkaisu olisi torjua rikoksia?

Jos minut pahoinpideltäisiin/ryöstettäisiin niin olisin mieleissäni siitä, että syyllinen saadaan kiinni. Vielä iloisempi olisin, jos kadulla partioiva poliisi olisi ehkäissyt rikoksen.

Eikö olisi aika lopettaa poliisin resurssien jatkuva leikkaaminen, ja palkata vaikka aluksi avoinna oleviin virkoihin poliiseja?