Onko roskiksia liian vähän, vai emmekö me vain välitä?

Nyt 1000 roskakorin "kadottua" Helsingistä on taas noussut pinnalle keskustelu roskakoreista, niiden koosta ja määrästä.

Etenkin mäyräkoirien "nahat" ja tyhjät pizzalaatikot koetaan ongelmiksi, koska ne eivät mahdu standardi roskakoriin. Niitä siis näkee etenkin kesäisin puistojen nurmikoilla. Vaaditaan siis enemmän ja isompia roskakoreja.

Pekka Sauri, ympäristöstä vastaava apulaiskaupunginjohtaja toteaa roskakorien määrästä tämän päiväisessä HS:ssä: "Seuraavan roskiksen pitäisi näkyä, että ihminen vie [roskan] sinne".

Mutta parantuisiko tilanne roskakoreja lisäämällä? Jos ne olisivat riittävän suuria pizzalaatikoille? Uskallan epäillä.

Kun viime kesänä kävin Vilnassa, pisti silmääni eräs seikkaa. Roskakoreja sai etsiä. Vain osalla bussipysäkeistä tuntui olevan roskakori. Mutta silti kaduilla ja puistoissa ei ollut pahemmin roskia.

Ei Britanniassakaan matkustellessani joka puolella ole ollut roskakoreja, ja silti ihmiset eivät heitä roskia maahan. Glasgowiin saavuin aikoinaan hieman ennen kello kuutta sunnuntai aamuna. Keskustan "bailualue" oli siisti. Ei rikottuja pulloja, ei hampurilaispaikkojen kääreitä kuin satunnaisesti.

Vika ei siis ole roskakorien määrässä, vaan meissä itsessämme. Me emme välitä.

Itse kannatan sitä, että ainakin isompiin ja suosituimpiin puistoihin sijoitetaan isompi roskalaatikko jonnekin sopivaan paikkaan, jonne ne pizzalaatikot ja muut isommat roskat voidaan piknikin jälkeen viedä.

Mutta ei isommat, eikä useammat roskalaatikot auta, mikäli me emme välitä.