Maahanmuuttajien työllistämisestä on puhuttu paljon, ja aika monessa puheenvuorossa vaaditaan kielitaitovaatimusten alentamista. Suomenkielen vaatiminen työnhakijalta on kuulemma syrjintää.
Keskustelu toi mieleen vanhan komedian ”Kielipuoli potilas”. Se on kertomus kielitaidottomuuden aiheuttamista väärinkäsityksistä ja kommelluksista.
Mutta entäpä jos hoitaja on kielipuoli, eikä ymmärrä hoidettaviaan, eikä työtovereitaan? Seuraukset tuskin ovat kommelluksia.
Samalla tulee potilaistakin kielipuolia, kun yhteistä kieltä ei löydy. Miltä tuntuu yksinäiseltä vanhukselta, kun hoitohenkilökunta ei ymmärrä? Miltä tuntuu lapsipotilaalta, kun hoitajat eivät ymmärrä? Kuka vastaa jos tapahtuu hoitovirhe, koska hoitaja ei osannut kieltä?
Onko siis syrjintää vaatia, että hoitaja osaa suomea? Ja ainakin ruotsinkielisillä alueilla myös ruotsia?
Mutta myös muilla aloilla on suomenkieli välttämättömyys. Käytännössä kaikilla asiakaspalvelualoilla pitää osata suomea. Ei se ole syrjintää.
Bussikuskin on osattava kertoa reitistään matkustajille suomeksi. Jo nyt ei kuljettaja aina osaa suomeksi kertoa minne bussi on matkalla. Kuka vastaa eksyneestä lapsesta, joka menee väärään bussiin, koska kuljettaja ei osannut suomea?
Olen kuullut taksikuskista, joka ei tolpalla vastaa puhelimeen, vaan odottaa, että tilaus tulee taksikeskuksen kautta navigaattoriin. Hän kun ei osaa kirjoittaa osoitteita…
Työttömät maahanmuuttajat tulee saada työllistettyä, se on selvää. Mutta kielitaitovaatimusten laskeminen ei ole oikea tapa. Oikea tapa on kannustaa kielen opiskelua. Ei suomen kieli mitenkään mahdoton ole oppia, mikäli halua on.
23.10.08
22.10.08
Ei todellakaan näin Bjarne
Kauhukseni luin tänään Bjarne Kalliksen ehdottaneen TV-maksun sitomista asuntoihin ja liikehuoneistoihin. Toisin sanoen pakollista TV-maksua, riippumatta siitä onko asunnossa TV:tä.
Tovi meni ennen kuin uskoin, että oman puolueeni eduskuntaryhmän puheenjohtaja esittää pienituloisten ja pienyrittäjien kyykyttämistä.Olen samaa mieltä, että YLE:n rahoitus on uusittava, mutta pienituloisia ja pienyrittäjiä ei saa laittaa maksumiehiksi.
Kalliksen malli tarkoittaa, että YLE rahoitetaan verolla, joka on saman suuruinen kaikille. Eli 50 000 vuodessa tienaava maksaa saman kuin kansaneläkkeen perusosalla elävä eläkeläinen.
Onko tämä Bjarne sinusta oikein?
Esim. parturi/kampaamo-yrittäjä joutuisi maksamaan myös TV-maksun, vaikka TV:tä ei liikehuoneistossa olisi. Edes TEOSTO ei veloita maksujaan yrittäjältä jos tämä ei soita radiota tai musiikkia asiakkailleen.
Vuokralla-asuville Kalliksen malli kävisi myös kalliiksi. ehdotettu maksu toisi minimissään 15-20€ korotuksen vuokriin. Ja kun tuohon lasketaan päälle maksun keräyskulut esim. kaupungille tai vuokra-asuntoyhtiölle, niin käytännössä vuokralla elävä maksaisi enemmän kuin omistusasunnossa elävä.
Onko tämä Bjarne sinusta oikein?
YLE:n rahoitus tulee uudistaa ja turvata. Rahoitus voidaan kyllä siirtää verotukseen, mutta ei missään nimessä tasasuuruisena kaikille.
Tovi meni ennen kuin uskoin, että oman puolueeni eduskuntaryhmän puheenjohtaja esittää pienituloisten ja pienyrittäjien kyykyttämistä.Olen samaa mieltä, että YLE:n rahoitus on uusittava, mutta pienituloisia ja pienyrittäjiä ei saa laittaa maksumiehiksi.
Kalliksen malli tarkoittaa, että YLE rahoitetaan verolla, joka on saman suuruinen kaikille. Eli 50 000 vuodessa tienaava maksaa saman kuin kansaneläkkeen perusosalla elävä eläkeläinen.
Onko tämä Bjarne sinusta oikein?
Esim. parturi/kampaamo-yrittäjä joutuisi maksamaan myös TV-maksun, vaikka TV:tä ei liikehuoneistossa olisi. Edes TEOSTO ei veloita maksujaan yrittäjältä jos tämä ei soita radiota tai musiikkia asiakkailleen.
Vuokralla-asuville Kalliksen malli kävisi myös kalliiksi. ehdotettu maksu toisi minimissään 15-20€ korotuksen vuokriin. Ja kun tuohon lasketaan päälle maksun keräyskulut esim. kaupungille tai vuokra-asuntoyhtiölle, niin käytännössä vuokralla elävä maksaisi enemmän kuin omistusasunnossa elävä.
Onko tämä Bjarne sinusta oikein?
YLE:n rahoitus tulee uudistaa ja turvata. Rahoitus voidaan kyllä siirtää verotukseen, mutta ei missään nimessä tasasuuruisena kaikille.
20.10.08
Työperäinen maahanmuutto, laillistettua orjuutta
Työperäistä maahanmuuttoa mainostetaan ainoana ratkaisuna väitettyyn tulevaan työvoimapulaan. Käytännössä ei kuitenkaan ole kuin kyse laillistetusta orjuudesta. Näin etenkin terveydenhuoltoalalla.
Filippiineiltähän ollaan tuomassa hoitajia Suomeen. Käytännössä kyseessä on laillistettu orjakauppa.
Sen sijaan, että maksettaisiin suomalaisille (ja jo maassa oleville maahanmuuttajille) palkkaa, jolla pääkaupunkiseudulla elää, tuodaan maahan kehitysmaasta hoitajia, joille maksetaan nälkäpalkkaa, ja majoitetaan pienissä yhteisasunnoissa.
Yhteismajoitusta perustellaan filippiiniläisten ”yhteisöllisyydellä”, ja pientä palkkaa ”vähään tyytymisellä”.
Oikeasti kyseessä on köyhien ihmisten riisto, ellei jopa orjuus. Tarjotulla palkalla ei elä pääkaupunkiseudulla. Sillä selviää hengissä, kunhan työvuorojen välissä viettää aikansa ”yhteisöllisesti” muiden kohtalontovereitten kanssa asuintiloissaan.
Perheelliset eivät voi tuoda perheitään mukanaan. Ilmeisesti kehitysmaan lapselle riittää äidin pari kirjettä kuussa. Internetin kautta olisi tietysti mahdollista pitää yhtettä, mikäli kotikylässä olisi internet, ja perheellä varaa siihen.
Työperäisen maahanmuuton nimissä ollaan Suomeen tuomassa laillistettu orjuus. Aiommeko todella sallia sen?
Filippiineiltähän ollaan tuomassa hoitajia Suomeen. Käytännössä kyseessä on laillistettu orjakauppa.
Sen sijaan, että maksettaisiin suomalaisille (ja jo maassa oleville maahanmuuttajille) palkkaa, jolla pääkaupunkiseudulla elää, tuodaan maahan kehitysmaasta hoitajia, joille maksetaan nälkäpalkkaa, ja majoitetaan pienissä yhteisasunnoissa.
Yhteismajoitusta perustellaan filippiiniläisten ”yhteisöllisyydellä”, ja pientä palkkaa ”vähään tyytymisellä”.
Oikeasti kyseessä on köyhien ihmisten riisto, ellei jopa orjuus. Tarjotulla palkalla ei elä pääkaupunkiseudulla. Sillä selviää hengissä, kunhan työvuorojen välissä viettää aikansa ”yhteisöllisesti” muiden kohtalontovereitten kanssa asuintiloissaan.
Perheelliset eivät voi tuoda perheitään mukanaan. Ilmeisesti kehitysmaan lapselle riittää äidin pari kirjettä kuussa. Internetin kautta olisi tietysti mahdollista pitää yhtettä, mikäli kotikylässä olisi internet, ja perheellä varaa siihen.
Työperäisen maahanmuuton nimissä ollaan Suomeen tuomassa laillistettu orjuus. Aiommeko todella sallia sen?
16.10.08
Lääkäriliitto-laki?
Terveyskeskuksiin ei kuulemma saada lääkäreitä edes ministeritason palkoilla ja rantatonteilla. Pakollista harjoitteluaikaa terveyskeskuksissa, sekä lääkärien koulutusmäärien kasvattamista on esitetty.
Mutta miten olisi Lääkäriliitto-laki? Eli rekisterissä olevia lääkäreitä kutsuttaisiin töihin terveyskeskuksiin, joihin muuten ei saada lääkäreitä.
Sairaanhoitajien kohdalla tämä oli mahdollista. Miksi ei siis lääkäreiden?
Mutta miten olisi Lääkäriliitto-laki? Eli rekisterissä olevia lääkäreitä kutsuttaisiin töihin terveyskeskuksiin, joihin muuten ei saada lääkäreitä.
Sairaanhoitajien kohdalla tämä oli mahdollista. Miksi ei siis lääkäreiden?
8.10.08
Osaavatko nuoret äänestää oikein?
Jo keväällä alkoi vilkas keskustelu äänestysiän alentamiseksi 16-vuoteen. Etenkin Vihreät ovat voimakkaasti ajaneet äänestysiän laskua. ”Moni 16-vuotias seuraa yhteiskunnallisia asioita täysi-ikäisiä enemmän, joten tietämättömyys ei riitä perusteeksi evätä äänioikeutta.”(Vihreiden varapuheenjohtaja Mari Puoskari 25.8.2008.)
Esimerkkinä pidettiin etenkin Itävaltaa, jossa äänestysikä laskettiin vuoden vaihteessa 16-vuoteen.
Nyt kun Itävallassa on oikeisto saanut vaalivoiton, on ääni kellossa laskenut. Itävallan vaalitulos (demokraattisissa vaaleissa) on tuomittu, ja syyksi on laitettu nuorison oikeistolaisuus.
Kirjailija Jarkko Tontti laukoo Vihreässä langassa suoraan: ”Äärioikeisto sai vaaleissa lumivyöryvoiton. Ihminen on tyhmimmillään ikävuosina 15–20.”
Ja tänään Minttu Mikkonen jatkaa Helsingin Sanomissa ”Itävallan parlamenttivaalit toissa viikolla näyttivät toteen pelot, jotka Suomessa pitkälti estävät äänestysikärajan laskemisen 16 vuoteen” (HS 8.10.08 Kotimaa A5).
Ajatus, jota vielä kuukausi sitten puolustettiin voimakkaasti, onkin äkkiä kääntynyt täysin päinvastaiseksi, koska itävaltalaisnuoret eivät äänestäneetkään ”oikein”.
Mikkonen toteaa kirjoituksessaan, että asia olisi pitänyt huomata jo aiemmin, koska viime eduskuntavaalien aikaan järjestetyissä nuorisovaaleissa perussuomalaiset saivat 7,7% 15-17-vuotiaiden äänistä.
Johtopäätös on selvä. Nuoret eivät osaa äänestää ”oikein”. Heille ei siis saa antaakaan äänioikeutta.
Koen kummalliseksi sen, että nuorten oikeistolaisuus koetaan ongelmaksi, joka ratkeaa sillä, että eivät äänestä ennen kuin 18-vuotta täytetttyään. Mikäköhän on se prosessi, joka tapahtuu 16-18 vuoden välissä, ja saa nuoren äänestämään ”oikein”?
71% nuorista kaipaa kouluihin opetusta politiikasta. Heillä on siis kiinnostusta ja halua saada tietoa politiikasta. Miksi sitä ei siis annettaisi heille? 60-70-lukujen opiskelijapolitiikan melskeissä riisuttiin koulut ja oppilaitokset kaikesta politiikasta. Pesuveden mukana meni hieman liikaakin.
Politiikan opetusta olisi siis lisättävä kouluihin. Valtuutetut kouluihin tentattaviksi säännöllisin välein. Ongelma ei ole suinkaan alhaiset äänestysprosentit, vaan alhainen ymmärrys politiikasta.
Tämä koskee kaikkia ikäluokkia, ei ainoastaan nuoria. Mutta nuorista löytyy vielä kiinnostusta oppia politiikasta.
Professori Pekka Isotalo toteaa tämän päiväisessä Helsingin Sanomissa, että äänestäjiä on koulutettava tarkkailemaan poliitikkoja. Miksi tätä koulutusta ei aloitettaisi nuorista?
Esimerkkinä pidettiin etenkin Itävaltaa, jossa äänestysikä laskettiin vuoden vaihteessa 16-vuoteen.
Nyt kun Itävallassa on oikeisto saanut vaalivoiton, on ääni kellossa laskenut. Itävallan vaalitulos (demokraattisissa vaaleissa) on tuomittu, ja syyksi on laitettu nuorison oikeistolaisuus.
Kirjailija Jarkko Tontti laukoo Vihreässä langassa suoraan: ”Äärioikeisto sai vaaleissa lumivyöryvoiton. Ihminen on tyhmimmillään ikävuosina 15–20.”
Ja tänään Minttu Mikkonen jatkaa Helsingin Sanomissa ”Itävallan parlamenttivaalit toissa viikolla näyttivät toteen pelot, jotka Suomessa pitkälti estävät äänestysikärajan laskemisen 16 vuoteen” (HS 8.10.08 Kotimaa A5).
Ajatus, jota vielä kuukausi sitten puolustettiin voimakkaasti, onkin äkkiä kääntynyt täysin päinvastaiseksi, koska itävaltalaisnuoret eivät äänestäneetkään ”oikein”.
Mikkonen toteaa kirjoituksessaan, että asia olisi pitänyt huomata jo aiemmin, koska viime eduskuntavaalien aikaan järjestetyissä nuorisovaaleissa perussuomalaiset saivat 7,7% 15-17-vuotiaiden äänistä.
Johtopäätös on selvä. Nuoret eivät osaa äänestää ”oikein”. Heille ei siis saa antaakaan äänioikeutta.
Koen kummalliseksi sen, että nuorten oikeistolaisuus koetaan ongelmaksi, joka ratkeaa sillä, että eivät äänestä ennen kuin 18-vuotta täytetttyään. Mikäköhän on se prosessi, joka tapahtuu 16-18 vuoden välissä, ja saa nuoren äänestämään ”oikein”?
71% nuorista kaipaa kouluihin opetusta politiikasta. Heillä on siis kiinnostusta ja halua saada tietoa politiikasta. Miksi sitä ei siis annettaisi heille? 60-70-lukujen opiskelijapolitiikan melskeissä riisuttiin koulut ja oppilaitokset kaikesta politiikasta. Pesuveden mukana meni hieman liikaakin.
Politiikan opetusta olisi siis lisättävä kouluihin. Valtuutetut kouluihin tentattaviksi säännöllisin välein. Ongelma ei ole suinkaan alhaiset äänestysprosentit, vaan alhainen ymmärrys politiikasta.
Tämä koskee kaikkia ikäluokkia, ei ainoastaan nuoria. Mutta nuorista löytyy vielä kiinnostusta oppia politiikasta.
Professori Pekka Isotalo toteaa tämän päiväisessä Helsingin Sanomissa, että äänestäjiä on koulutettava tarkkailemaan poliitikkoja. Miksi tätä koulutusta ei aloitettaisi nuorista?
7.10.08
Pro Tukiasunnot!
Pro Töölö/ Pro kantakaupunki-liike kyseli kunnallisvaaliehdokkailta suhtautumisesta tukiasuntoihin.
Ohessa kysymykset ja vastaukseni
1. Onko mielestänne oikein keskittää 2/3 uusista paikoista akselille Töölö-Kallio?
kyllä ( X ) Ei ( )
2. Tuletteko toimimaan aktiivisesti Sininauhasäätiön Ruusulankadulle suunnittelemaa asuntolaa vastaan?
kyllä ( ) Ei ( X )
3. Helsinkiin ollaan perustamassa vaikeasti asutettaville 750 uutta asumispaikkaa, joista yli 500 kantakaupunkiin. Onko päihdeongelmaisten keskittäminen kaupungin keskustaan
mielestänne perusteltua?
kyllä ( X ) Ei ( )
Puolustan siis tukiasuntojen sijoittamista Töölöö/Kallio akselille. Ja kyllä, olen valmis ottamaan tukiasuntoja Vallilaankin, jossa asun. Facebookissa on perustamani Pro Tukiasuminen ryhmä, jonka perustin kun Mäkelänkatu 52:n tukiasuntola-hanke kaatui.
Mm. Marko Björs vastustaa tukiasunto hankkeita Töölööseen, koska ”on kohtuutonta että kaupungin parhaille paikoille sijoitetaan useita päihderiippuvaisten suurasuntoloita.” Eli ei mun kallille takapihalle!
Sitä ei Björs kerro minne tukiasuntoja sitten olisi kohtuullista perustaa. Kaupungin huonoille paikoille?
Mutta ongelman ydin tulee esille termissä päihderiippuvaisten suurasuntola. Eli koko tuetun asumisen idea on ehdokas Björsillä kateissa. Tuetussa asumisessa henkilökunta opastaa asukkaita kaikessa mahdollisessa arkielämään liittyvässä - joitain opetetaan pitämään huolta hygieniastaan, toisia raha-asioistaan.
Kyse on siis ihmisten saamisessa takaisin yhteiskuntaan. Ei päihderiippuvaisten varastosta, kuten Björs tuntuu luulevan.
Pohjimmiltaan vastustamisessa tuntuu olevan kyse siitä, että ongelmat halutaan lakaista maton alle. Kun asunnottomia ja syrjäytyneitä ei näy katukuvassa, voi tuudittua tunteeseen, että kaikki on hyvin.
Asunnottomat muistuttavat meitä siitä kipeästä tosiasiasta, että omakin hyvinvointimme voidaan ottaa meiltä pois.
Minä ainakin itse toivoisin, että mieluummin lastentarhan läheisyydessä on tukiasuntola, kuin juoppojen tai narkkarien valtaama puisto.
Ohessa kysymykset ja vastaukseni
1. Onko mielestänne oikein keskittää 2/3 uusista paikoista akselille Töölö-Kallio?
kyllä ( X ) Ei ( )
2. Tuletteko toimimaan aktiivisesti Sininauhasäätiön Ruusulankadulle suunnittelemaa asuntolaa vastaan?
kyllä ( ) Ei ( X )
3. Helsinkiin ollaan perustamassa vaikeasti asutettaville 750 uutta asumispaikkaa, joista yli 500 kantakaupunkiin. Onko päihdeongelmaisten keskittäminen kaupungin keskustaan
mielestänne perusteltua?
kyllä ( X ) Ei ( )
Puolustan siis tukiasuntojen sijoittamista Töölöö/Kallio akselille. Ja kyllä, olen valmis ottamaan tukiasuntoja Vallilaankin, jossa asun. Facebookissa on perustamani Pro Tukiasuminen ryhmä, jonka perustin kun Mäkelänkatu 52:n tukiasuntola-hanke kaatui.
Mm. Marko Björs vastustaa tukiasunto hankkeita Töölööseen, koska ”on kohtuutonta että kaupungin parhaille paikoille sijoitetaan useita päihderiippuvaisten suurasuntoloita.” Eli ei mun kallille takapihalle!
Sitä ei Björs kerro minne tukiasuntoja sitten olisi kohtuullista perustaa. Kaupungin huonoille paikoille?
Mutta ongelman ydin tulee esille termissä päihderiippuvaisten suurasuntola. Eli koko tuetun asumisen idea on ehdokas Björsillä kateissa. Tuetussa asumisessa henkilökunta opastaa asukkaita kaikessa mahdollisessa arkielämään liittyvässä - joitain opetetaan pitämään huolta hygieniastaan, toisia raha-asioistaan.
Kyse on siis ihmisten saamisessa takaisin yhteiskuntaan. Ei päihderiippuvaisten varastosta, kuten Björs tuntuu luulevan.
Pohjimmiltaan vastustamisessa tuntuu olevan kyse siitä, että ongelmat halutaan lakaista maton alle. Kun asunnottomia ja syrjäytyneitä ei näy katukuvassa, voi tuudittua tunteeseen, että kaikki on hyvin.
Asunnottomat muistuttavat meitä siitä kipeästä tosiasiasta, että omakin hyvinvointimme voidaan ottaa meiltä pois.
Minä ainakin itse toivoisin, että mieluummin lastentarhan läheisyydessä on tukiasuntola, kuin juoppojen tai narkkarien valtaama puisto.
6.10.08
Miksi kristittyä saa lyödä?
Vihreiden Jyrki J.J. Kasvi hyökkää blogissaan Päivi Räsästä vastaan, koska Kasvin mielestä Räsäsen mielipide loukkaa "kirjoitus loukkaa syvästi monien suomalaisten uskonnotonta vakaumusta."
Mielenkiintoista on miten, että "suvaitsevat" uskonnottottomat nostavat aina äläkän kun joku julkikristitty lausuu jotain, mikä on heidän vakaumuksensa vastaista.
Kristytyn vakaumus taasen on taas täysin sallittu pilkan ja ivan kohde. Nykypäivän tapa-kristityn tulee tuntea häpeää niin ristiretkistä kuin inkvisitiostakin.
En voi uskoa, että yhdenkään kristityn yhteisön sallittaisiin julkaista palvelu, jossa saisi pikaeron esim. juutalaisuudesta, islamista tai vapaa-ajattelijoista.
Vaikka kristyttyjä loukkaavista pilapiirroksista on tehty tutkintapyyntökin, niin edelleen on näköjään sallittua rinnastaa kristinusko natsismiin.
Toivoisin, että kansanedustaja Kasvi ottaisi omassa toiminnassaan huomioon myös uskovien vakaumuksen, ei pelkästään uskonnottomien vakaumusta.
Mielenkiintoista on miten, että "suvaitsevat" uskonnottottomat nostavat aina äläkän kun joku julkikristitty lausuu jotain, mikä on heidän vakaumuksensa vastaista.
Kristytyn vakaumus taasen on taas täysin sallittu pilkan ja ivan kohde. Nykypäivän tapa-kristityn tulee tuntea häpeää niin ristiretkistä kuin inkvisitiostakin.
En voi uskoa, että yhdenkään kristityn yhteisön sallittaisiin julkaista palvelu, jossa saisi pikaeron esim. juutalaisuudesta, islamista tai vapaa-ajattelijoista.
Vaikka kristyttyjä loukkaavista pilapiirroksista on tehty tutkintapyyntökin, niin edelleen on näköjään sallittua rinnastaa kristinusko natsismiin.
Toivoisin, että kansanedustaja Kasvi ottaisi omassa toiminnassaan huomioon myös uskovien vakaumuksen, ei pelkästään uskonnottomien vakaumusta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
