Osaavatko nuoret äänestää oikein?

Jo keväällä alkoi vilkas keskustelu äänestysiän alentamiseksi 16-vuoteen. Etenkin Vihreät ovat voimakkaasti ajaneet äänestysiän laskua. ”Moni 16-vuotias seuraa yhteiskunnallisia asioita täysi-ikäisiä enemmän, joten tietämättömyys ei riitä perusteeksi evätä äänioikeutta.”(Vihreiden varapuheenjohtaja Mari Puoskari 25.8.2008.)

Esimerkkinä pidettiin etenkin Itävaltaa, jossa äänestysikä laskettiin vuoden vaihteessa 16-vuoteen.

Nyt kun Itävallassa on oikeisto saanut vaalivoiton, on ääni kellossa laskenut. Itävallan vaalitulos (demokraattisissa vaaleissa) on tuomittu, ja syyksi on laitettu nuorison oikeistolaisuus.

Kirjailija Jarkko Tontti laukoo Vihreässä langassa suoraan: ”Äärioikeisto sai vaaleissa lumivyöryvoiton. Ihminen on tyhmimmillään ikävuosina 15–20.”

Ja tänään Minttu Mikkonen jatkaa Helsingin Sanomissa ”Itävallan parlamenttivaalit toissa viikolla näyttivät toteen pelot, jotka Suomessa pitkälti estävät äänestysikärajan laskemisen 16 vuoteen” (HS 8.10.08 Kotimaa A5).

Ajatus, jota vielä kuukausi sitten puolustettiin voimakkaasti, onkin äkkiä kääntynyt täysin päinvastaiseksi, koska itävaltalaisnuoret eivät äänestäneetkään ”oikein”.

Mikkonen toteaa kirjoituksessaan, että asia olisi pitänyt huomata jo aiemmin, koska viime eduskuntavaalien aikaan järjestetyissä nuorisovaaleissa perussuomalaiset saivat 7,7% 15-17-vuotiaiden äänistä.

Johtopäätös on selvä. Nuoret eivät osaa äänestää ”oikein”. Heille ei siis saa antaakaan äänioikeutta.

Koen kummalliseksi sen, että nuorten oikeistolaisuus koetaan ongelmaksi, joka ratkeaa sillä, että eivät äänestä ennen kuin 18-vuotta täytetttyään. Mikäköhän on se prosessi, joka tapahtuu 16-18 vuoden välissä, ja saa nuoren äänestämään ”oikein”?

71% nuorista kaipaa kouluihin opetusta politiikasta. Heillä on siis kiinnostusta ja halua saada tietoa politiikasta. Miksi sitä ei siis annettaisi heille? 60-70-lukujen opiskelijapolitiikan melskeissä riisuttiin koulut ja oppilaitokset kaikesta politiikasta. Pesuveden mukana meni hieman liikaakin.

Politiikan opetusta olisi siis lisättävä kouluihin. Valtuutetut kouluihin tentattaviksi säännöllisin välein. Ongelma ei ole suinkaan alhaiset äänestysprosentit, vaan alhainen ymmärrys politiikasta.

Tämä koskee kaikkia ikäluokkia, ei ainoastaan nuoria. Mutta nuorista löytyy vielä kiinnostusta oppia politiikasta.

Professori Pekka Isotalo toteaa tämän päiväisessä Helsingin Sanomissa, että äänestäjiä on koulutettava tarkkailemaan poliitikkoja. Miksi tätä koulutusta ei aloitettaisi nuorista?